Ms Tati matkustaa

Ms Tatin kesä oli kulunut vielä koronatunnelmissa, eli puolieristyksissä. Eräänä päivänä hän päätti tehdä asiaa Tammisaaren seudulle, koska pitäähän kesällä nyt jonnekin matkustaa. Jo bussimatka itsessään oli nautittava. Pääkaupunkiseudulta ulos päästyä maisemat muuttuivat ensin pelloiksi ja sitten kauniiksi metsänäkymiksi, uudelleen pelloiksi ja hyvin hoidetuiksi taloiksi ja puutarhoiksi. Aurinko paistoi vinosti metsiin. Jokainen mätäs ja pensas ja puunrunko erottui valon piirtämänä kuin satukirjojen kuvissa. He ajoivat Pohjan kauniin kivikirkon ohi. Rannikolle päästyä alkoi tulla mäkiä ja tie muuttui mutkaisemmaksi. Meri kimmelteli silmissä vähän väliä. Tammisaareen päästyä Ms Tati valpastui maisemienkatselumeditaatiostaan. Tuossa on asema, tuonne olisi ajatuksena vielä palata kotimatkaa varten. Uusien peruskerrostalojen välistä vilahti myös vanhojen puutalojen katu, joka näytti kutsuvalta. Mutta Ms Tati jatkoi vielä matkaa, hän oli ajatellut pistäytyä pienessä kylässä nime

Tänään Ms Tatin hellepäivää ilahdutti mainio tietokirja menneiltä vuosilta, hämeenlinnalaisen historioitsijan ja kielitieteilijän Gustaf Erik Eurénin Kaffe ja tupakki vuodelta 1855. Luettuaan tämän napakan ja mieltä kiehtovan kirjan Ms Tatin oli pakko selvittää hiukan, mitä sen kirjoittajasta tiedetään. Eurén vaikuttaa olleen monitoiminen mies. Historian opettaja, kirjailija, valtiopäivämies ja kielitieteilijä, joka mm kirjoitti suomen kieliopin ja ensimmäisen täysimittaisen suomennoksen Tuhannen ja yhden yön tarinoista ja useita kulttuurihistoriallisia tutkielmia ja elämäkertoja. Hänen eläintieteellisiä teoksiaan ovat mm. Apinjat ja marakatit sekä Muurahaiset . Lisäksi hän on kirjoittanut sekä Suomen maa- että meripedoista. Ikävä kyllä Eurénin kirjaa kahvista ja tupakasta ei löydy alkuperäisenä Ms Tatin vanhojen kirjojen hyllystä, mutta hän saattoi nautiskella siitä sähkökirjana. Mikä oiva keksintö! Ms Tatia kahvi kiinnostaa edelleen Kolumbiassa käynnin jälkeen. Niink

Viimeinen päivä Bogotassa oli edessä. Se tulisi päättymään yhdeksän maissa illalla lähtevään lentoon, mutta sitä ennen ennättäisi puuhata kaikenlaista. Vaihtoehtoja oli useita. Mount Monserraten näköalapaikka yli kaupungin ulottuvine näkymineen oli vielä kokematta. Kultamuseo oli herättänyt janon päästä tutkimaan Kansallismuseon kokoelmia ja kaupungin kasvitieteellinen puutarha kolumbialaisine kasvistoineen houkutteli tietysti sekin. Ms Tatin puhelin piippaili aamusta. Hänen kahviseudulla tapaamistaan katulapsijärjestön ihmisistä Carlos oli luvannut esitellä hänelle kaupunkia. Carlosilla oli kuitenkin suuria vaikeuksia löytää Ms Tatin antamaa osoitetta hotellilleen. - Nonni. Jos paikallisillakin on vaikeuksia, niin ei kai ihme, että minullakin oli. Ms Tati mietti vähän helpottuneena.  Koordinaattiv iestittelynsä päätteeksi he tekivät treffit helposti löydettävälle vanhankaupungin aukiolle, johon Ms Tatilla oli lyhyt matka hotellistaan. He kuljeskelivat vähän aikaa päämäärä

Ms Tati oli iloinen, että hänen matkaansa sopi pistäytyä Bogotan kultamuseossa, sillä se on maailman suurin kultamuseo. Museo kuuluu myös monen mielestä Latinalaisen Amerikan, jollei koko maailmankin, ykkösmuseoihin. Kullalla on suuri merkitys Kolumbian historiassa. Sitä on ollut maaperässä paljon, ja esikolumbiaaniset kulttuurit tekivät siitä erityisesti rituaaliesineistönä käytettyjä taide-esineitä. Kultarikkaudet koituivat alkuperäiskansojen onnettomuudeksi, kun espanjalaiset valloittajat saapuivat, kuten tiedämme. Onneksi esikolumbiaanisesta kultaesineistöstä on vielä jotakin tallellakin, vaikka kultaa siirtomaa-aikana ryöstettiin Kolumbiasta tuhansia tonneja Eurooppaan.  Itse asiassa kultaa on säästynyt museoon niin paljon, että Ms Tati mykistyi katsellessaan vitriini vitriiniltä noita mitä upeimmin valmistettuja esineitä. Kultaesineiden lisäksi museo esitteli ilmeisesti samantyyppisiin tarkoituksiin valmistettua keramiikkaa.  Keramiikka- ja kultaesineitä sijoitettiin