Retki vierassatamaan
Ms Tatin kesä oli kulunut vielä koronatunnelmissa, eli puolieristyksissä. Eräänä päivänä hän päätti tehdä asiaa Tammisaaren seudulle, koska pitäähän kesällä nyt jonnekin matkustaa. Jo bussimatka itsessään oli nautittava. Pääkaupunkiseudulta ulos päästyä maisemat muuttuivat ensin pelloiksi ja sitten kauniiksi metsänäkymiksi, uudelleen pelloiksi ja hyvin hoidetuiksi taloiksi ja puutarhoiksi. Aurinko paistoi vinosti metsiin. Jokainen mätäs ja pensas ja puunrunko erottui valon piirtämänä kuin satukirjojen kuvissa. He ajoivat Pohjan kauniin kivikirkon ohi. Rannikolle päästyä alkoi tulla mäkiä ja tie muuttui mutkaisemmaksi. Meri kimmelteli silmissä vähän väliä. Tammisaareen päästyä Ms Tati valpastui maisemienkatselumeditaatiostaan. Tuossa on asema, tuonne olisi ajatuksena vielä palata kotimatkaa varten. Uusien peruskerrostalojen välistä vilahti myös vanhojen puutalojen katu, joka näytti kutsuvalta. Mutta Ms Tati jatkoi vielä matkaa, hän oli ajatellut pistäytyä pienessä kylässä nime