Ms Tati matkustaa

Keväisen hellepäivän sattuminen Keukenhofin tulppaanipuistossa käynnille oli enemmän kuin hyvä sattuma, puhumattakaan siitä, että puiston sipulikukkien loisto oli juuri parhaimmillaan Ms Tatin saapuessa. Kaikki  olivat parhaassa kukassaan: narsissit, tulppaanit, helmililjat, hyasintit, magnoliat ja muut keväisin kukkivat puut... Puistoon astuminen oli yhtä henkeäsalpaavaa kuin hienon ilotulituksen näkeminen. Värien ja muotojen ja niiden lukemattomien, odottamattomien yhdistelmien loisto kevään kirkkaassa valossa. Suuret vanhat puut kukassa ja niiden alla levittäytyvät värikylläiset kentät. Tuhansien hyasinttien huumaava tuoksu täytti ilman. Tämä on parempaa kuin joulu , Ms Tati tuumasi mielessään. Linnut lauloivat kuten vain linnut pariutumisen ja kodinrakennuksen euforiassa keväisin. Ainakin se ihmisten korvaan kuulostaa riemastukselta, mutta emmehän me tiedä, vaikka ne huutaisivat toisilleen äärimmäisen stressin vallassa, pitkä muuttomatka takanaan ja uusi voimainkoettelemus e

Amsterdam oli muuttunut edellisen käynnin jälkeen. Ms Tatilta kesti hetken ennen kuin hän tajusi, mistä muutoksessa oli kyse. Hän muisti, kuinka muutaman vuosikymmenen takaisella oleskelullaan kaupungissa hänen matkaseuralaisensa oli tuon tuosta huudahdellut: ”Varo! Älä astu koirankakkaan!” Nyt kaikki koirankakat näyttivät kadonneen jalkakäytäviltä. Ei hullumpaa, hän totesi. Suurin muutos oli toki tapahtunut hänessä itsessään. Ei hän enää jaksanut kuljeskella päiväkausia kaupungilla ja istua sen jälkeen kahviloissa tai klubeilla aamuyöhön. Nuorempana turistihömppänä ylenkatsotut kanava-ajelut tuntuivat nyt houkuttelevalta tavalta katsella kaupunkia ja nauttia aurinkoisesta kevätpäivästä. Etenkin, kun veneestä saattoi jättäytyä kuljeskelemaan kaupungille ja palata sitten jalkojen väsyttyä veneen kyydissä takaisin oman hotellin seuduille. Polkupyörät olivat lisääntyneet huimasti. Pyöräilijät syöksyivät pitkin katuja kuin ampiaisparvet tiiviinä ryhminä. Turvavälit - h