Ms Tati matkustaa

Ms Tatin lyhytaikainen koti puolentoista kuukauden ajan sijaitsi Malagan keskustassa vanhan kaupungin ja muodikkaan boheemin Sohon rajakadulla, Avenida Principalilla, Helsingin keskustan Mannerheimintien kaltaisella keskeisellä paikalla.  Ensimmäisellä Malagan vierailullaan Ms Tati oli alkanut kutsua tätä katua kukkakioskikaduksi. Suoraan asunnon ulko-oven edessä jalkakäytävällä oli hissisisäänkäynti Atarazanasin metroasemalle ja kulmilta löytyi muitakin mainioita palveluja, kuten esimerkiksi Malagan maakunnan viinejä suoraan viinitynnyreistä tarjoileva maineikas viinibaari La Odisea. Siellä Ms Tati poikkesikin useampaan kertaan, ehkä enemmänkin paikan tunnelman houkuttelemana kuin itse viinien, jotka siellä ovat kaikki makeita, eli eivät oikein hänen makunsa mukaisia. Yhtenä sateisena päivänä Odiseassa poikkeaminen saikin toimittaa koko päivän kulttuurisisältöä. Ms Tati juoksi naapuritalon ovelle omalta ulko-oveltaan sateenvarjon kanssa ja viihtyi sateen vuoksi ehkä lasillisen pit...

Astuessaan uuden kotitalonsa portista Malagan vanhan kaupungin kadulle Ms Tati tunsi hienoista syyllisyyttä. Hän oli lukenut uutisia sekä Malagassa että muissa turistien suosimissa Espanjan kaupungeissa pidetyistä mielenosoituksista, joissa vastustettiin Airbnb:tä sekä kaupunkien keskustojen muuttumista vain turistien asuma-alueiksi. Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet niin korkeiksi, että vain lyhyen aikaa viipyvillä turisteilla on varaa asua keskustassa. Ei Ms Tatillakaan missään tapauksessa olisi varaa maksaa vakituisesta asunnostaan vuokraa, jota hän Malagassa ollessaan maksoi. Hän ei viitsinyt edes omassa mielessään heittäytyä näsäviisaaksi ja huomauttaa, ettei hän kylläkään majoittunut Airbnb:n kautta. Vaikka Airbnb on välittäjistä suurin ja siksi ehkä myös pahin, tuskin muutkaan välittäjät paljoa eroavat siitä. Varmasti - toivottavasti - Espanjassa syntyy jossain vaiheessa joku isomman tason ratkaisu, jolla turistivuokrauksen hintoja nostavaa vaikutusta pystytään suitsimaa...

Ms Tati sattui huomaamaan, että Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa esitetään Eugène Ionescon Tuolit-näytelmää . Pakko päästä!   Niin kauan oli siitä, kun hän viimeksi oli nähnyt livenä absurdia teatteria ylipäätään, puhumattakaan Ionescosta. Äkillinen ikävä TTT:n esityksiinkin alkoi vaivata heti. Teatterimatkasta Tampereelle tuli vihdoinkin varovaisen Ms Tatin ensimmäinen oikea, yön yli jatkunut pienoismatka koronan ilmaantumisen jälkeen. Teatterilippu, junalippu ja sitten hotellin valikointia pitkään ja hartaasti, ihan matkan suunnittelemisen ilon maksimoimiseksi. Ihan keskustasta, tietenkin. Vai menisikö hotelliin, jossa on spa? No ei! Hotelliksi valikoitui ihan junaraiteiden ja rautatieaseman vieressä komeana töröttävä Solo Hotelli Torni , jonne pääsee kätevästi suoraan rautatieaseman raidetunnelista. Paitsi että Ms Tati teki pienen kunniakierroksen pakkasessa aseman ulkopuolella käsimatkalaukkuaan kiskoen ennen kuin keksi, että olisi päässyt lähes suoraan tul...

Ms Tati ilahtui luettuaan kartalta, että hänen hotellinsa sijaitsi ihan Malagan lentokentältä tulevan bussin reitin varrella.  - Plaza de la Marina? Kuljettaja tupakoi bussin edessä ja Ms Tati varmisti määränpäänsä ennen kuin retuutti matkalaukkunsa bussiin. Kyllä vain, sinne oltiin menossa. Ja kuljettaja jopa ystävällisesti muistutti Ms Tatia keskustaan päästyä, missä hänen oli tarkoitus jäädä kyydistä. No tämä meni kyllä ihan liian helposti, Ms Tati mietti bussista jäädessään.  Käveltyään neljännen kerran matkalaukkuaan perässään vetäen saman pyörävuokraamon ja ihmettelevän kadunpesijän ohi, hänen oli pakko tunnustaa itselleen, että oli onnistunut kadottamaan hotellinsa, jonka olisi pitänyt olla ihan lähellä paikkaa, jossa hän jäi bussista. Hän oli kyllä käynyt Malagassa aikaisemmin, mutta hänellä ei tuntunut olevan päässään minkäänlaista mielikuvaa kaupungin geografiasta. Sen lisäksi hänellä oli ylivertainen kyky valita väärä suunta mistä tahansa pisteestä ko...