Ms Tati matkustaa

Ms Tati sattui huomaamaan, että Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa esitetään Eugène Ionescon Tuolit-näytelmää . Pakko päästä!   Niin kauan oli siitä, kun hän viimeksi oli nähnyt livenä absurdia teatteria ylipäätään, puhumattakaan Ionescosta. Äkillinen ikävä TTT:n esityksiinkin alkoi vaivata heti. Teatterimatkasta Tampereelle tuli vihdoinkin varovaisen Ms Tatin ensimmäinen oikea, yön yli jatkunut pienoismatka koronan ilmaantumisen jälkeen. Teatterilippu, junalippu ja sitten hotellin valikointia pitkään ja hartaasti, ihan matkan suunnittelemisen ilon maksimoimiseksi. Ihan keskustasta, tietenkin. Vai menisikö hotelliin, jossa on spa? No ei! Hotelliksi valikoitui ihan junaraiteiden ja rautatieaseman vieressä komeana töröttävä Solo Hotelli Torni , jonne pääsee kätevästi suoraan rautatieaseman raidetunnelista. Paitsi että Ms Tati teki pienen kunniakierroksen pakkasessa aseman ulkopuolella käsimatkalaukkuaan kiskoen ennen kuin keksi, että olisi päässyt lähes suoraan tulorai

Ms Tati ilahtui luettuaan kartalta, että hänen hotellinsa sijaitsi ihan Malagan lentokentältä tulevan bussin reitin varrella.  - Plaza de la Marina? Kuljettaja tupakoi bussin edessä ja Ms Tati varmisti määränpäänsä ennen kuin retuutti matkalaukkunsa bussiin. Kyllä vain, sinne oltiin menossa. Ja kuljettaja jopa ystävällisesti muistutti Ms Tatia keskustaan päästyä, missä hänen oli tarkoitus jäädä kyydistä. No tämä meni kyllä ihan liian helposti, Ms Tati mietti bussista jäädessään.  Käveltyään neljännen kerran matkalaukkuaan perässään vetäen saman pyörävuokraamon ja ihmettelevän kadunpesijän ohi, hänen oli pakko tunnustaa itselleen, että oli onnistunut kadottamaan hotellinsa, jonka olisi pitänyt olla ihan lähellä paikkaa, jossa hän jäi bussista. Hän oli kyllä käynyt Malagassa aikaisemmin, mutta hänellä ei tuntunut olevan päässään minkäänlaista mielikuvaa kaupungin geografiasta. Sen lisäksi hänellä oli ylivertainen kyky valita väärä suunta mistä tahansa pisteestä kohti toist