Ms Tati matkustaa

Ms Tati oli viettänyt puoli päivää hienossa, arkeologiaa ja taidetta saman katon alle yhdistävässä Malaga-museossa. Matkallaan museosta läpi vanhan kaupungin Ms Tati istahti vielä penkille lepuuttamaan jalkojaan ja muistelemaan näkemäänsä. Hetken istuttuaan hänen huomionsa kiinnittyi penkkiä lähestyvään väriläikkään: pitkänhuiskea mies, hänen ikäluokkaansa, oli pukeutunut vahvan punaiseen puvuntakkiin ja tummansinisiin kapearaitaisiin housuihin. Mies mutusti kävellessään täytettyä patonkia ja loi kaihoisan katseen samaan penkkiin, jolla Ms Tati istui. Kohta mies istahtikin penkille hänen viereensä, kysyttyään kohteliaasti luvan. Hetken kuluttua he olivat uppoutuneet keskusteluun.  - Minun täytyy kohta mennä takaisin tuonne. Mies nyökkäsi epämääräisesti suuntaan, jonka Ms Tati tulkitsi tarkoittavan museota.  - Lähdin haukkaamaan lounasta, mutta palaveri jatkuu.  Mies kertoi olevansa Milanosta ja muotialalla, ja että hänen työtään oli erilaisten muotiin liittyvien näyttelyi...

Ms Tatin edellisestä käynnistä Kansallismuseoon oli kulunut vuosikausia. Hiukan sateisena päivänä hän pulpahti ulos metron uloskäynniltä Mannerheimintiellä ja kiipesi Lasipalatsin edessä nelosen ratikkaan ajaakseen pysäkinvälin museolle. Hänellä oli jalassaan mukavat – suorastaan urheilulliset – kengät, joita hän ei ollut hankkinut omasta aloitteestaan. Koko matkan kotoa museolle hän katseli ihmisten jalkoja. Otantatutkimuksensa jälkeen hänen oli pakko todeta, että hän oli varmaan helsinkiläisen ihmislajin viimeinen urheilujalkineisiin (jo sanakin antoi hänelle epämieluisia väristyksiä) siirtynyt henkilö. Anatomisesti muotoiltujen, joustavien, pehmennettyjen, räikeänväristen, tukevien ja kevyiden jalkineidensa ansiosta hänen jalkojaan ei alkanutkaan särkeä, kuten yleensä hänen kävellessään kilometrikaupalla museoiden kovilla lattioilla. Ms Tati ei kuitenkaan halunnut vetää tästä mitään hätiköityjä johtopäätöksiä. Hän aloitti perusnäyttelyn katsomisen kellarikerroksen ...

Dublinin linnan portin lähestyminen toi Ms Tatille mieleen Aku Louhimiehen Irlannin tv:lle Irlannin satavuotisjuhlavuotta varten ohjaaman Rebellion -minisarjan. Ms Tati ei kuitenkaan ollut menossa linnaan. Hän etsi vanhan linnanmuurin yhteyteen tehtyä kirjastoa ja museota, jota hänelle oli kehuttu äärimmäisen mielenkiintoiseksi. Sellaiseksi, jonka näyttelyitä nähdäkseen ihmiset tulevat ulkomailta varta vasten käymään ja viettävät kirjastossa päiväkausia. Hän katseli ympärilleen linnan pihalla ja löysikin opasteet Chester Beatty Libraryyn . Kirjasto on erikoistunut vanhoihin ympäri maailmaa kerättyihin käsikirjoituksiin. Hänen mieleensä oli etukäteen muodostunut kuva paljon tummaa puuta sisältävästä vanhasta ja ahtaasta kirjastosta. Kun hän jonkin aikaa harhailtuaan ja ovenpieliä ja linnanpihaa ympäröiviä muistopuutarhoja ihailtuaan saapui paikalle, kirjasto osoittautui olevan moderni, vaalea ja avaraa tilaa henkivä. Poistuessaan myöhemmin toiseen suuntaan...