Ms Tati matkustaa

Ms Tati oli päättänyt Amsterdamissa ollessaan vierailla ainakin Rijksmuseumissa, koska se piti nähdä muutaman vuoden takaisen restaurointinsa jälkeen. Hän halusi nähdä miten pyöräilijät – Amsterdamin todelliset valtiaat – ajoivat suuren museokompleksin läpi, sillä pyöräilyreittejä ei niin vain muutellakaan. Sen lisäksi hän toki halusi nähdä myös hiukan taideteoksia. Pyöräilijöistä hän tiesi, koska oli katsonut televisiosta dokumentin Rijksmuseumin restauraatiosta. Dokumentista kävi ilmi, että restaurointiprojekti viivästyi useita vuosia, koska pyöräilijöiden oikeuksia oli loukattu museon ensimmäisissä restaurointisuunnitelmissa. Pyöräilijät olisivat menettäneet hyvän pyöräreitin ja se ei käynyt laatuun. Pitkien julkisuudessa käytyjen valtataistelujen jälkeen pyöräilijäjärjestöt, jotka alkoivat Ms Tatin mielestä siinä vaiheessa vaikuttaa jo hieman amsterdamilaiselta mafialta, saivat tahtonsa läpi ja museo piirrettiin uudelleen. Sisäänkäynti museoon sijaitsee useampikaist

Amsterdam oli muuttunut edellisen käynnin jälkeen. Ms Tatilta kesti hetken ennen kuin hän tajusi, mistä muutoksessa oli kyse. Hän muisti, kuinka muutaman vuosikymmenen takaisella oleskelullaan kaupungissa hänen matkaseuralaisensa oli tuon tuosta huudahdellut: ”Varo! Älä astu koirankakkaan!” Nyt kaikki koirankakat näyttivät kadonneen jalkakäytäviltä. Ei hullumpaa, hän totesi. Suurin muutos oli toki tapahtunut hänessä itsessään. Ei hän enää jaksanut kuljeskella päiväkausia kaupungilla ja istua sen jälkeen kahviloissa tai klubeilla aamuyöhön. Nuorempana turistihömppänä ylenkatsotut kanava-ajelut tuntuivat nyt houkuttelevalta tavalta katsella kaupunkia ja nauttia aurinkoisesta kevätpäivästä. Etenkin, kun veneestä saattoi jättäytyä kuljeskelemaan kaupungille ja palata sitten jalkojen väsyttyä veneen kyydissä takaisin oman hotellin seuduille. Polkupyörät olivat lisääntyneet huimasti. Pyöräilijät syöksyivät pitkin katuja kuin ampiaisparvet tiiviinä ryhminä. Turvavälit - h