Ms Tati matkustaa

Vaikka Ms Tati mielellään haluaakin nähdä vähän muolimoo, eivät risteilymatkat ole oikein koskaan kuuluneet hänen toiveisiinsa. Liittyisikö asia siihen, että Ruotsiin matkustamistakin on aina kutsuttu risteilyksi. Ruotsinlaivoille meno taas on ollut Ms Tatille enempikin pakollista aikoinaan opiskeluaikoina, jolloin Ruotsiin mentiin töihin, siellä raadettiin ja siinä sivussa nautittiin Tukholmassa elämisestä ja palattiin takaisin palkka pankkitilillä.  Kun Ms Tati siis näki infon  puutarha matkasta, joka olisi myös risteily useampaan maahan, hän hiukan hämmästyi kiinnostuksensa välitöntä heräämistä. Mutta eihän siinä tietysti mitään kovin ihmeellistä ollut, sillä eihän kukaan voi vastustaa hienoja puutarhoja. Hän laski, että risteilyohjelmaan kuului kaikkiaan kuusi puutarhakäyntiä mitä ilmeisimmin upeissa puutarhoissa. Mikä oli aika hyvin, sillä matkan kesto oli kahdeksan päivää, ja yksi päivistä kului Atlantin ylitykseen. Matka lähtisi liikkeelle Englannista ja suuntautuisi en

Tulo Cornwall in rannikon edustalla oleville Scillyn saarille oli hiukan kuin olisi laskeutunut tv-sarjan Sydämen asialla  kulisseihin. Tuntui, että aika kiiruhti siellä hiukan muuta maailmaa hitaammin. Sitä paitsi St Mary's -saarella oli luultavasti sympaattisimman näköinen poliisiasema, mitä Ms Tati oli koskaan nähnyt. He olivat uponneet kiireettömään, menneiden aikojen tunnelmaan jo yöllä keskelle saariryhmää saapuessaan. Risteilyalus Magellania ympäröi aamulla erityinen sininen valo, kuin idyllin kajastus. Ehkä se heijastui laivan ympärillä näkyvän saarimaiseman tyyneydestä. Scillyn saaren pieni matkatoimisto oli tehnyt invaasion laivaan jo aamuvarhain. Ystävälliset paikalliset kantoivat laivaan kasapäin esitteitä saarestaan, jotta matkustajat voisivat lueskella niitä jo odotellessaan pääsyään saaristolaisten pieniin, matkustajia laivasta noutaviin tender-veneisiin. Ensimmäinen yritys saada laivan laskusilta kiinnitetyksi pieneen noutoveneeseen kesti puolitoista tu