Ms Tati matkustaa

Ms Tati oli löytänyt Lontoosta mieluisan ja edullisen majapaikan London School of Economics and Politics -yliopiston opiskelija-asuntolasta, joka loma-aikoina toimii hotellina. Hän palasi toista kertaa samaan Holborn in teatterialueella sijaitsevaan paikkaan, jonka lähitienoo pur suilee viihtyisiä ravintoloita, kahviloita ja pubeja, teattereiden lisäksi. Loma-aika oli juuri alkamassa ja hotelli oli ilmoittanut etukäteen, että sisään kirjautuminen tapahtuisi lomakauden ensimmäisenä päivänä poikkeuksellisesti vasta klo 17. Ms Tati ja Ms Tarja olivat hiukan huolissaan päivästään. Ms Tati oli nukkunut vain kaksi tuntia ja oli ollut tikkana Helsinki-Vantaalla jo aamuaikaisin. Päivästä olisi tulossa pitkä, kun hotelliin pääsisi vasta klo 19 Suomen aikaa. He saapuivat Gatwick in kentältä junalla, johon Ms Tati osti liput kentältä. Hajamielisyyttään hän tuli ostaneeksi edestakaiset liput hitaampaan junaan, vaikka heillä olisi kohtalaisen aikainen paluulähtökin. He harmitteliv

Kesäkuinen aamu oli täynnä linnunlaulua, kun Ms Tati lähestyi Killarneyn keskustaa aikeenaan ottaa hevoskyyti Muckross Houseen . Vierustoveri junassa oli vinkannut, että sinne voisi matkustaa kaupungista myös vanhanaikaisilla hevosrattailla. Hevoset seisoskelivat odottamassa matkustajia. Mies pesi yhtä hevosta vesiletkun kanssa. Ajuriksi ilmaantui nuori poika, ja mies auttoi kohteliaasti Ms Tatin kärryyn ja haki vielä huolehtivasti hänen syliinsä viltin, tarkasti ja kiristi hevosen kiinnityshihnat samalla kun antoi pojalle ohjeita. He kopistelivat pian kaupungin katua autojen keskellä. Poika vaikutti ujolta ja hiljaiselta. Sitten he kääntyivät ajotien rinnalla kulkevalle hiekkatielle ja hevonen hirnahti iloisesti. - Se pitää tästä tiestä enemmän kuin autojen keskellä menemisestä. Ms Tati avasi keskustelua pojan kanssa. - Niin pitää. Ja tämä tie on rakennettukin ihan meitä varten. Täällä saavat ajaa vain hevoset. Poika tahtoi tietää mitä Ms Tati piti Irlanni

Ms Tati istui tyytyväisenä bussissa matkalla Irlannin hienoimpien maisemien äärelle. Toiveesta nähdä niitä oli oikeastaan koko hänen matkansa saanut alkunsa, joten hän oli syystäkin iloisella mielellä. Sää oli kaunis ja bussissa kävi innostunut puheensorina. Punatukkainen bussia ajava opas Steve löysi jotakin kerrottavaa jokaisesta pienestäkin kylästä, jonka läpi tai ohi he ajoivat. He pysähtyivät mm katsomaan komeaa vuohipukkia esittävää patsasta Killorglinissa ja kuulivat, että kaupungissa järjestetään joka vuosi elokuun 10. päivästä alkava kolmipäiväinen juhla Puck Fair . Noiden päivien ajaksi kruunataan vuorilta haettu villi vuohi kuninkaaksi. Juhlaa on vietetty jo 400 vuotta ja se on Irlannin vanhimpia messu- ja festivaalitapahtumia. Sitä vietetään kiitollisuudenosoituksena vuohipukille, joka 1600-luvulla pelasti kaupungin englantilaisten valloittajien hyökkäykseltä juoksemalla vuorilta kaupunkiin pakokauhun vallassa jouduttuaan eroon sotilaiden hätyyttämästä laumastaa

Kasvitieteellisen puutarhan vierailun aamuna satoi vettä, mutta Ms Tati päätti olla optimisti ja otti sateenvarjonsa ja lähti jälleen matkaan karttoineen. Häntä vastaan käveli mies ulsterissa sateenvarjonsa alla. Mies katseli häntä ystävällisesti kuin punarinta puistossa. - Onpa todella vahinko, että tuli tällainen ilma! Hän kuulosti yhtä pahoittelevalta kuin jos sade olisi hänen vikansa. Ms Tati hymyili takaisin ja nyökytteli lohduttavasti. Kun hän oli kävellyt muutamia kilometrejä ja palannut neljä kertaa samaan risteykseen takaisin huomattuaan olevansa menossa väärään suuntaan, hän tuumasi ansainneensa second breakfastin .  Risteyksessä oli kahvila ja kahvilan tiski pursusi erilaisia piiraita. Missään ei kuitenkaan kerrottu mitä ne sisälsivät, joten Ms Tati tyytyi croisantiin ja mustaan teehen maidon kera. Toivo kasvitieteelliseen puutarhaan pääsemisestä vielä joskus elpyi hyvää irlantilaista teesekoitusta nauttiessa ja Ms Tati päätti lopettaa oman ets