Tekstit

Ms Tati lukee yönaisista

Kuva
Ms Tati oli huolehtinut joululahjakirjansa ostamisesta hyvissä ajoin syksyn kirjamessuilla. Kuunnelleessaan Mia Kankimäen kertovan kirjastaan Naiset joita ajattelen öisin , Ms Tati oli aivan varma, ettei kukaan maailmasta ja Karen Blixenin kirjoista kiinnostunut voisi olla lukematta yönaisista ja heihin liittyvistä matkoista. Joulupäivän hailakassa valossa Ms Tati sytytti kynttilät, kaatoi puuroriisit kattilaan muhimaan ja aloitti kirjaan syventymisen sohvannurkassa. Hänestä oli mukavaa elää vaarallisesti; tietyissä rajoissa tietenkin. Tässä hetkessä esimerkiksi hän oli kohtalaisen valmis vaarantamaan jopa joulupuuronsa multitaskaamisellaan. Puuron tuhahdellessa kattilassa hän paneutui naisten ja vaarojen suhteeseen, suljettuihin elämänpiireihin, epärealistisiin seikkailumielikuviin ja jonnekin kauas opiskeluaikoihinsa ulottuviin Lioness von Blixen-muistoihin. Muistikuvissaan hän näki suuresti ihailemansa apulaisprofessorin ja Blixen-tutkijan ottavan luentosalissa si

Maailman kasveja pelastamassa

Kuva
Eden-projektin valtavat kasvihuoneet näyttävät siirtokunnalta avaruudessa.  Kun Ms Tati katseli jättikupuja, hän ajatteli, että onneksi täältä yläviistosta pystyy hyvin näkemään, kuinka ihmisiä sekä menee sisään että tulee ulos noilta avaruusasemilta. Muuten kasvihuoneita lähestyessään saattaisi odottaa tulevansa karkotetuksi persona non gratana, joka ei ole lunastanut oikeutta avaruusparatiisiin tuhon jälkeisinä aikoina. Tai kokevansa jonkin vielä pahemman kohtalon Doctor Who’n avaruuspuutarhojen ihmisasukkien tapaan. Eden-projektilla on vaatimaton tehtävä: toimia siemenpankkina maailman kasveille mahdollisten katastrofien varalta. Ei yksin, mutta yhdessä muiden siemenpankkien kanssa, jollainen on myös esimerkiksi Kew Garden Lontoossa.  Siementen lisäksi projektilla on erilaisia puutarhoja sekä nämä kasvihuoneet, jotka on kukin pyhitetty omille biotyypeilleen. Toistaiseksi jättikasvihuonekuplakertymiä on kaksi: Välimeren ilmasto ja Subtrooppinen ilmasto. Tavoitt

Nummilla ja kaivosrannikolla

Kuva
Bussista kuului ihastunut huokaus, kun opas ilmoitti, että lähestytään Poldarkin kuvauspaikkoja, jotka sijaitsevat Englannin Tinarannikkona tunnetulla alueella Cornwallissa. Ms Tati tuhahti mielessään hivenen. Hän oli tehnyt lyhyen yrityksen katsoa tv-sarjaa, mutta päätynyt siihen tulokseen, että aikakaudet, jolloin miehet heiluivat peruukit päässään, eivät olleet oikein hänen juttunsa. Siitäkään huolimatta, että Ross Poldark itse ei peruukkia laita päähänsä, ja mustalla hevosellaan jyrkän rannikon partaalla ratsastava Aidan Turner on yhtä sydämeen käyvä näky kuin rannikon maisematkin. Sen sijaan Ms Tatin mieli kihelmöi jännityksestä päästä näkemään enemmän nummia. Ne olivat kiehtoneet hänen mielikuvitustaan lapsuuden lukuhetkistä saakka. Viisikko salaperäisellä nummella, eväineen ja inkivääri- ja seljankukkajuomineen, tietysti. Salaisen puutarhan pieni nyreä Mary setänsä yksinäisessä talossa nummien keskellä, odottamassa uutta ystäväänsä Jackia, jota orpo ketunpoikanen se

Taiteilijoiden St Ives

Kuva
St Ives ’n tunnettuun kesälomakeitaaseen ja taiteilijakaupunkiin saavuttiin iltapäivällä. Syyskuinen navakka tuuli pyyhki rantakatua ja lennätti hiuksia bussista ulos astuttaessa. Silti Ms Tatin katse nauliutui ihastuneena pitkän rannan turkoosinvärisiin aaltoihin. Niistä nauttivat tässä säässä ainoastaan surffaajat märkäpuvuissaan. Osa bussista purkautuvista ihmisistä lähti tutkimaan pikkukaupungin nähtävyyksiä. Ms Tati oli kuitenkin odottanut kovasti pääsevänsä käymään Tate St Ives’ssa ja suuntasi suoraan kohti mielenkiintoisen näköistä museota. Opas oli sanonut, että paikalla oli aikaisemmin ollut kaasulaitos. Ms Tati seisoi rakennuksen edessä ja ihmetteli, oliko kaasulaitos ollut noin kaunis. Sitten hän kohautti harteitaan ja nousi portaat ylös. Välillä piti kuitenkin pysähtyä kurkistamaan miltä edessä avautuva ranta näytti portailta katsoen. Opas oli tosin myös matkan aikana kertonut tarinoita kuuluisasta suomalaisesta taiteiljasta Helene Schäferbeckistä, joka tun

Sherlock Holmes ja villiponit

Kuva
Minsteadin kylässä Hampshire ssä on pubi nimeltä Trusty Servant . Se on muutoin ihan tavallinen englantilainen maaseutupubi, joka oluen lisäksi tarjoaa kotiruokaa, paitsi että sinne ajetaan New Forest -luonnonpuiston vanhojen metsien läpi, joissa valo siivilöityy taianomaisesti suurten puiden välistä suorastaan epätodellisen vihreän sammaleen peittämään maahan. Metsäteitä reunustavat vuosisatoja vanhat pensasaidat kuten monin paikoin Englannissa. Ne on alkujaan istutettu raja-aidoiksi, mutta rajat ovat saattaneet kadota vuosisatojen varrella, aidat eivät. Opas kertoi, että hänen ryhmässään oli joskus mukana kasvitieteilijä, joka opetti laskemaan näiden aitojen ikää. Se käy helposti. Lasketaan vain kuinka monta erilaista kasvilajia aidassa kasvaa. Jokaisesta lajista voi lisätä sata vuotta aidan ikään, sillä keskimäärin niin kauan kuluu siihen, että uusi laji vakiintuu osaksi aitaa. Poneja alkoi näkyä jossakin vaiheessa heidän ajaessaan kohti Trusty Servant'i