Claude Monet'n puutarhassa

Jos Ms Tati oli kuvitellut viettävänsä haaveellisen ja mietiskelevän aamupäivän taiteilija Claude Monet'n luomassa puutarhassa, hän sai havaita viimeistään Givernyyn ja taiteilijan puutarhan parkkipaikalle saapuessaan toiveensa tuulesta temmatuiksi. Parkkipaikalla oli busseja kymmenittäin, puutarhan poluilta erottui ranskan-, japanin-, ja englanninkielistä puhetta monien muiden kielten yli. 

Ms Tati oli ajatellut puheet puutarhan ruuhkaisuudesta varmaankin hiukan liioitelluiksi. Jonossa polkua edelläkävelijöiden tahdissa kulkiessaan hän joutui myöntämään olleensa väärässä.

Opas kertoi, että iltapäivät ovat rauhallisempia, ryhmävierailut ajoittuvat aamupäiviin. 

Kasvien värit, muodot, heijastukset, tuoksut, varjot ja vuorovaikutus toisten kasvien kanssa hämmästyttivät kaikkia puutarhassa vierailevia. Värit puhuivat toisilleen ja heijastivat ja muuttivat toisiaan. Värit ja valo olivat olleet puutarhan tekijän mielessä päällimmäisinä, sen Ms Tati saattoi huomata.

Hän käveli polkua ja kuunteli ihastuksen huudahduksia ympäriltään. 

Katkeroitunut puutarhataiteilija Ms Tatin sisällä huomautti:

- Pakilan siirtolapuutarhassa tällainen rönsypuutarha saisi huomautuksen hoitamattomuudesta.

Ms Tatia alkoi naurattaa. Hän kuvitteli tyhjätaskuisen hra Monet'n perheineen perustamassa puutarhaansa keskelle korpea. Tuskin naapurit - vaikka ehkä ihmettelivätkin - puuttuivat hänen itseilmaisuunsa puutarhassaan. Saati että hra Monet olisi välittänyt, vaikka he niin olisivat tehneetkin.

Puutarha oli hänen mallinsa ja muusansa, oma maailmansa; hän maalasi satoja maalauksia siitä samalla, kun hankki sinne yhä uusia kasveja, aina Japania myöten. Joten jos puutarha oli paikalle köyhänä saapuneelle taiteilijalle rahanreikä, siitä tuli myös hänen rikastumisensa ja taiteilijana kehittymisensä syy.

Monet kehitti puutarhan rakenteisiin ja taloonsa oman vihreän värisävyn. 

Maalauksista tunnettu silta on maalattu sillä, samoin sitä on käytetty tehostevärinä talossa, joka on muuten maalattu silloin paikallisesti yleisellä roosan värillä.

Ranskalainen opas kuvaili, millainen talo ja sitä ympäröivä alue olivat Monet'n perheen saapuessa. Taloon johti suurten havupuiden reunustama kuja ja talon edessä oli omenatarha. Monet halusi hävittää omenapuut ja kaataa havupuukujan, jotta koko alue saisi kylpeä valossa. 

Nykyisessä kukkapuutarhassa näkyvät vanhassa omenatarhassa olleita puurivistöjä mukailevat suorat polut, sen osastoista jokaisella on omat värimaailmansa. 

Paha kyllä, rouva Monet oli mieltynyt havupuukujaan. Tilanne johti perheneuvotteluihin, jotka puolestaan päättyivät siihen, että herra Monet salaa vaimoltaan myrkytti vaivihkaa puukujasta kaikki muut puut, paitsi kujan päästä kaksi lähinnä taloa olevaa. 

Nuo kaksi vanhaa puuta näkyvät hyvin pariskunnan makuuhuoneen suurista pari-ikkunoista talon edustalle avautuvassa näkymässä edelleenkin.

Ms Tati seisoi ikkunassa pitkään, kuvitellen kuinka rouva Monet katseli siitä vähiin käynyttä havukujaansa murhemielin. Mahtoikohan hän olla katkeruuteen taipuvainen nainen? 

Tuskinpa, luulisi että kahdeksan lasta pitivät siitä osaltaan huolen. Ja on vaikeaa helliä katkeruutta poissaolevista puista, kun näkee edessään valtaisan, väriä pursuavan kukkaloiston.