Ms Tati matkustaa

Ms Tati istui bussipysäkillä ja odotti. Ei bussia, vaan henkilökohtaista matkaopastaan, jollaisen oli ensimmäistä kertaa tullut tilanneeksi.  Hän nojasi pysäkin takaseinään ja heilutteli jalkojaan istuimen reunalla kuin lapsi, pitkästyneenä. Hän oli istunut tässä jo hyvän aikaa ja tarkastellut samalla tien toisella puolella olevaa pikkuhotellia, johon oli majoittunut. Hän oli lähtenyt sieltä hiipien, koska oli ihan hiljaista ja muut vaikuttivat nukkuvan sunnuntaiaamun ihanaa untaan. Kukaan muu ei näyttänyt olevan vielä nytkään jalkeilla. Ei ihme, sillä satoi vuolaasti. Ehkä he kaikki myös tiesivät, ettei lähistöllä ollut yhtäkään kahvilaa, joka olisi jo avannut ovensa. Ms Tatikin tiesi tämän, mutta vain koska oli kiertänyt sateenvarjoineen lähitienoot tarkistamassa tilanteen, ja tullut sitten odottamaan noutajaansa hotellin eteen, aivan liian aikaisin ja aamukahvittomuudesta vähän nyreissään. - Jokin näissä aikatauluissa nyt on pielessä, hän tuumiskeli ja muisteli edellisen illan hotel

Pirjo Toivanen & Reijo Toivanen: Salsaa ja mojitoa. Stresa 2021. 192 s. (Saatu: Pirjo Toivanen, kiitos!) Ms Tatin postilaatikko kolahti. Kolahdusta seurasi pehmeä, mutta raskas *thumps*. Ms Tati avasi toiveikkaana välioven ja huomasi saaneensa paketin.  Paketista hän kuori esiin kirjan, jonka kansikuvassa levittäytyi sademetsää ja otsikko viittasi Latinalaiseen Amerikkaan: Salsaa ja mojitoa. Ms Tati uppoutui innostuneena saman tien selaamaan kirjan runsasta, upeaa kuvitusta. Kolumbiassa käynti oli herättänyt Ms Tatin kiinnostuksen ja innostuksen Latinalaiseen Amerikkaan. Mahdollisuuksista vielä joskus matkustaa sinne takaisin ja ehkä vierailla joissakin maanosan muissa maissa hän ei tällä hetkellä osannut arvella mitään. Ehkä mahdollisuuksia ei enää ollut, ainakaan hänen kaltaisilleen riskiryhmäläisille. Mutta tässä hänellä nyt joka tapauksessa oli tilaisuus tehdä pitkiä matkoja alueelle! Pirjo Toivanen on kirjailija, joka on kirjoittanut kaksi romaania ja novelleja. Pirjo ja Reijo

Lämpö väreili ilmassa Ms Tatin kulkiessa puiston reunaa. Taivas avaran puiston yllä oli korkea ja siellä uiskenteli pilvenhattaroita kevyissä tuulissa.  Ms Tati uiskenteli syreenin tuoksussa. Puiston suuriksi kasvaneet syreeniaidat muodostivat hennon lilan pilviä, joista leijui ympäristöön lähestulkoon kaikki muut aistit kuin hajuaistin lamauttavaa tuoksua. Tuoksua, jonka vaikutuspiiriin joutuessaan tunsi pakottavaa (ja kuolettavaa) halua hengittää yksinomaan sisäänpäin. Ms Tati oli irrottanut koronamaskinsa työntäessään päänsä tuoksupilveen. Joku nainen käveli häntä vastaan puiston polulla ja katsoi häntä kiinteästi. Ms Tati yritti miettiä, oliko kyseessä joku tuttava, jota olisi pitänyt tervehtiä, mutta ei osannut päättää, sillä naisella oli maski kasvoillaan eikä hän sanonut mitään. Ms Tati jatkoi matkaansa tuijotellen puita ja pensaita reittinsä varrella.  Nurmikolla pikkutytöt ulkoiluttivat kanejaan. Rantaa kohti kääntyessään hän ohitti leikkikentän. Pari poikaa makaili yhdellä le