Ms Tati matkustaa

Kesken Irlannin matkan muistelun Ms Tati päätti pistäytyä Riikassa, koska miksipä ei; ja koska Latvia on sentään hieman Suomea etelämpänä. Asia, joka tämän vuoden toukokuussa tuntuu merkitykselliseltä. Taksinkuljettaja haki Ms Tatin Hotel Garden Palacesta, jonka sisäpihan laatikkopuutarha oli vielä varsin alkutekijöissään tälle kesälle. Lentokentältä kaupunkiin tullessaan Ms Tati oli nähnyt muutamia kukkivia kirsikkapuita ja siellä täällä puissa vihersi lupaavasti. Silti hän mietti mahtaisiko kasvitieteellisessä puutarhassa, Latvijas Universitates Botaniskais Darzs , löytyä vielä kovinkaan montaa kukkasta. Taksinkuljettaja ei halunnut ottaa asiaan kantaa. Ms Tatin ryhtyessä avaamaan tila-auton sivuovea kuljettaja vain muistutti jo toistamiseen: - Automatik! Mercedes Benz, German quality! Ms Tati astui siis ulos laatuautosta ja hurmaantui keväisen vehreästä ja kukkeasta näkymästä, joka puutarhaan tulijaa odotti. Kukkiva kirsikkapuu osui ensimmäiseksi silmiin j

Junan käytävällä paikkaansa etsivä Ms Tati hieman hätkähti nähdessään koko nimensä komeilevan Fuinneog / Window 61 -paikan yläpuolella olevalla diginäytöllä. Irlantilaiset eivät kaipaa matkustaa incognito, heille tällainen julkisuus sopii, eivätkä he koe sen loukkaavan yksityisyyttään. Toisin kuin esimerkiksi henkilöllisyystodistusten, joita maassa ei ole saatu otettua käyttöön, kuten ei Englannissakaan, koska ne taas ovat loukkaus yksityisyyttä kohtaan. Ikkunapaikka oli Ms Tatille mieluisa ja tyytyväisenä hän pani myös merkille, että uuden oloisen junan istuin oli oikein mukava. Hän otti esiin asemalta ostamansa matkalukemiset, kaksi irlantilaista sisustuslehteä, ja syventyi selaamaan niitä samalla kuvitellen miltä vaunussa istuvien ihmisten kotona mahtaisi näyttää. Muutaman asemavälin jälkeen hän sai seuraa. Nuori Corkiin matkaava nainen tervehti ja istuutui hänen viereensä. Kun he olivat istuneet jonkin aikaa kumpikin omissa oloissaan, nainen rikkoi hiljaisuuden.

Ms Tati saapui Dubliniin syntymäpäivänään, 15. kesäkuuta. Syntymäpäivät ovat ikäviä muistutuksia vanhenemisesta ja siitä, että elämässä tulee juhlittua loppujen lopuksi aina liian harvoin. Siksi syntymäpäivien juhliminen tuntuu… noh, jotenkin tarpeettomalta. Taksi löysi hotellin keskustasta helposti. Kiviportaat ja tummat ovet niiden yläpäässä. Tyttö puhui eloisasti puhelimeen vastaanotossa samalla kun katseli, miten Ms Tati yritti päästä sisään heiluriovien välistä. Ms Tati esitti kopion huonevarauksestaan. Tyttö vilkaisi sitä ja kysyi:             - Haluaisitteko mieluummin huoneen täältä alakerrasta? Meillä ei ole hissiä. Ms Tati kiitti ja otti iloisena vastaan tarjotun vapautuksen portaissa kiipeilystä. Huone oli pitkänomainen ja sen pitkällä seinällä oli kaksi sänkyä peräkkäin. Niiden välissä oli pieni seurusteluryhmä, pöytä ja kaksi tuolia, vastapäisellä seinällä suuri vaatekaappi ja peili sekä ovi kylpyhuoneeseen. Taulu esitti jotakin tuntematonta k