Ms Tati matkustaa

Ms Tati suhtautui vähän ristiriitaisin tuntein safarille menoon, sillä periaatteessa hän ei pidä siitä, että eläinten elinalueelle tunkeudutaan turistien huvittamiseksi.  Hänen Intian kiertomatkansa oli tarkoitus muodostua Delhin, Agran ja Jaipurin muodostaman kultaiseksi kolmioksi kutsutun Pohjois-Intian kierroksesta. Matka kuitenkin peruuntui pelkkänä kaupunkikierroksena järjestettynä matkana ja hänelle jäi vaihtoehdoksi ottaa sama matka versiona, johon kuului kaupunkikierrosten lisäksi myös vierailu Ranthamboren kansallispuistossa. Salaisesti hän kyllä iloitsi siitä, että saisi nähdä myös Intian luontoa, ja toivoi, ettei luonto-osuus osoittautuisi pettymykseksi eläimiin suhtautumisen osalta. Hän sai tulla huomaamaan, että joku tai jotkut Intian tuhansista jumalista varmaankin kokevat asiakseen vastata luontoon liittyviin toiveisiin. Ensimmäinen asia, jonka Ms Tati havaitsi heidän bussinsa lähestyessä heidän Ranthamboren kansallispuiston alueella sijaitsevaa majap

Ms Tatilla on kaapillinen vanhoja matkakirjoja, koska niitä lukiessaan hän voi kätevästi matkustaa sekä ajassa että paikassa. Vanhojen kirjojen viehätyksessä on monta kerrosta. Päällimmäinen on kansi. Sen värit, kirjasintyypit, sommittelu ja kuva kaikkine viesteineen siitä aikakaudesta, jolta ne tulevat. Kun kannen avaa, voi tuntea kuihtuneiden vuosikymmenten hauraan tuoksun, joka syntyy pölyn ja paperin pitkästä liitosta. Ja kun tuoksua hengittää syvään, se alkaa kutitella keuhkojen lisäksi aivojen mielihyväkeskusta, mikä selittää monien ihmisten riippuvuuden lukemisesta. Kirjoista voi hyvin olla riippuvainen ihan vain esineinä, niiden katselusta, kääntelystä ja tuoksuttelusta, mutta eniten riippuvuutta aiheuttaa kirjainten kerta kerralta erilainen järjestys kirjojen sivuilla. Se on hypnoottista ja suggeroivaa kuin mainosvalojen välke, ja imee virtaansa. Niinpä Ms Tatikin viettää monia hetkiä kirjojensa äärellä. Kesäisin hänellä on tapana etsiä hyllystään vielä lukem