Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2017.

Muoti-ikonin Marrakeshin puutarhassa

Kuva
Ms Tati tunsi olonsa jännittyneeksi saadessaan astua kuuluisan muotigurun puutarhaan. Satojen muiden vierailijoiden kanssa tosin, mutta kuitenkin. Yves Saint Laurent 'n rakkaus Marrakeshiin tuli Ms Tatin tietoon vasta hänen tutkiessaan Marrakeshin nähtävyyksiä. Muotiguru asui Marrakeshissa osan vuottaan ostettuaan kumppaninsa Pierre Bergé 'n kanssa sieltä talon ja puutarhan, jotka olivat heitä ennen kuuluneet ranskalaiselle orientalistitaiteilijalle  Jacques Majorelle 'lle. Tämä oli kehittänyt paikasta kovalla työllä omaa taiteilijan sielunmaisemaansa neljänkymmenen vuoden ajan. Saint Laurent ja Bergé restauroivat paikan sen oltua 50-luvulta 80-luvulle laiminlyötynä, sen jälkeen kun taiteilija oli joutunut luopumaan siitä. Sekä Saint-Laurent'in että Bergé'n kuoltua paikka on nykyisin joka päivä avoinna vierailijoille. Ja vierailijoita riittää tungokseen asti, sen Ms Tatikin saattoi havaita. Sisään portista astuessaan Ms Tati tunsi ensimmäiseksi puutarhan m

Apinoiden kuningas Ouzoudin vesiputouksilla

Kuva
(Kuva: Tiina Paju) Asia on niin, että mikäli Ms Tati olisi tiennyt millaiselle päiväreissulle suuntasi mukavien ja virttyneiden kaupunkitennareidensa kärjet, hän ei olisi ikimaailmassa lähtenyt matkaan. Edes villit apinalaumat eivät olisi saaneet häntä jättämään Marrakeshin mukavuusaluettaan. Tosin hänellä kyllä oli eräänlainen aavistus asiasta, hän myönsi itselleen jälkikäteen. Matka Marrakeshin horisontissa siintäviä Atlas-vuoria kohti taittui miellyttävästi jo aamun suhteellisessa viileydessä aloitettuna. Opas Ibrahim oli vastassa ja aloitti viemällä heidät kotikyläänsä ja esittelemällä sen vanhimman, useita vuosisatoja vanhan talon, jonne he saivat kurkistaa sisällekin ja tuntea alkuiltapäivän kuumuudessa talon sisällä vallitsevan miellyttävän viileyden. Eikä ihme, että talossa oli viileää, sillä sen ruo’oista ja savesta tehdyt tukevat seinät olivat paikoitellen jopa metrin paksuiset. Ms Tati sai yhdessä muiden kanssa kuulla vuoriston berbereiden elämäntavasta

Berberimarkkinoilla

Kuva
 (Piirros: Tiina Paju) Lintu lauloi suljettujen ikkunaluukkujen takana arabiaksi. Huoneessa oli pilkkopimeää lukuun ottamatta kahta kapeaa valoviirua oven ja ikkunan luukkujen raoista. Ms Tati ei ihan heti muistanut missä oli, vaikka heräämiseen olivat häntä pohjustaneet jo ensin mullahien rukouskutsut ja sitten lähitienoon kukkojen itsetuntoiset kiekaisut. Hän peseytyi ja sujahti kesämekkoonsa ja sandaaleihinsa. No alusvaatteisiin tietysti myös, mutta hieno nainen ei mainitse niitä erikseen. Koko riad nukkui vielä aikaisen sunnuntaiaamun rauhassa, kun hän avasi kitisevät paksut puuovet auringonvalossa kylpevälle patiolleen ja sulki ne saman tien takanaan. Hän hipsi hiljaa portaat alakertaan, käveli rakennuksen keskuspuutarhan läpi ja pitkin kapeaa, hämärää käytävää portille, johon hänellä oli avain. Naapurustossa oltiin jo hereillä ja ohikulkijat tervehtivät häntä. Hän oli ennättänyt vilkaista riadista saamaansa karttaa ja varmistaa osaavansa noutopaikalle, josta paika